Voiko oikea kilpahevonen elää pihatossa?

Lyhyt vastaus: Kyllä. Per Michanek on ruotsalainen eläinlääkäri ja laukkahevosvalmentaja, jolla on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus lajityypillisestä kilpahevostenpidosta. Hän on toiminut tutkijana ja opettajana ruotsalaisessa hevosoppilaitoksessa Flyingessä ja hänellä on kotonaan englannintäysverisiä, jotka kilpailevat risuestelaukassa (ns. steeplechase) sekä välillä myös sileällä. Hänen laukkahevosensa asuvat pihatossa ja niillä ratsastetaan myös muualla kuin radalla: perheen juuri Ruotsin Grand Nationaliin osallistunut laukkahevonen sai seuraavalla viikolla hyväksytyn tuloksen ensimmäisissä koulukilpailuissaan.

Michanekin mukaan kaikki hevoset ovat elimistöltään toistensa kaltaisia. Jos haluaa oppia hyvää hevostenpitoa, täytyy ensin oppia mahdollisimman paljon siitä, millainen eläin hevonen on ja miten se luonnossa elää. Hevonen on kehittynyt tulemaan toimeen luonnossa, ja vaikka voimme nopeasti jalostaa hevosista kookkaampia tai tietyn värisiä, emme voi jalostaa hevosesta elimistöltään tai käyttäytymiseltään täysin toisenlaista.

– Hevosten pitää saada liikkua paljon. Luonnossa ne kävelevät noin 20 kilometriä vuorokaudessa. Ne syövät koko ajan. Oma lauma on niille tärkeä: ne näkevät mieluummin nälkää kuin jättävät laumansa.

Michanek kertoi myös, että luonnossa hevosen aikabudjetti eli se, mitä se tekee mihinkin aikaan vuorokaudesta, on päinvastainen kuin ihmisen.

– Hevonen ei nuku pitkiä aikoja. Syvää REM-unta se tarvitsee noin tunnin vuorokaudesta ja hevonen lepäilee eniten päiväsaikaan. Yöllä se käyttäisi valtaosan ajastaan kävellen ja syöden. Jos yritämme saada hevonen toimimaan meidän aikabudjetin mukaan, menemme väärään suuntaan. Hevosen ei tarvitse olla sisällä nukkumassa öisin koska se on aktiivinen öisin.

Karsina on kaukana luonnollisesta

Jos puhumme urheiluhevosista, mitä urheiluhevonen tarvitsee? Michanek erittelee viisi kohtaa, joka kilpahevonen tarvitsee menestyäkseen:

•    Lahjakkuutta eli oikeanlainen perimä
•    Hyvä valmennus
•    Hyvä ruokinta
•    Hyvä terveys
•    Hyvä henkinen terveys
– Me voimme vaikuttaa neljään viimeiseen kohtaan hevostenpidollamme, Per Michanek toteaa.

– Voit ehkä ajatella, ettei valmennuksella ja hevostenpidolla ole yhteyttä mutta näin kuitenkin on: Jos annat hevosen liikkua itsekseen, tämä vaikuttaa valmennuksen tavoin ja antaa hevoselle hyvän peruskunnon.

Hevosen hyvä ruokinta on helppoa: hyvälaatuista karkearehua eli heinää ja tarvittaessa väkirehua.

– Jotkut hevoset toki työskentelevät paljon mutta useimmat eivät. On helppo antaa hevoselle kaikki tarvittava. Esimerkiksi lypsylehmien ruokinta on paljon vaikeampi suunnitella.

Terveys on kilpahevoselle erittäin tärkeä. Jollei hevonen ole terve, se ei suorita. Hevosen terveyteen voi vaikuttaa pito-olosuhteilla.

Henkinen terveys tarkoittaa sitä, että hevonen on tyytyväinen elämäänsä.

– Ostamme hevosia radoilta Ruotsissa ja usein käy niin, että kun ne siirtyvät parempaan ympäristöön meille niiden tuloksetkin paranevat. Pito-olosuhteilla voit siis vaikuttaa siihen, miten hyvä kilpahevosesta tulee.

Liikkuminen vahvistaa

Michanek kertoo pitävänsä hevostenpidossa kaikista vahingollisimpana liikkumattomuutta.

– Luonnossa hevonen liikkuu koko ajan. Liikkuminen vahvistaa jalkoja ja kavioita. Hevosen ruuansulatuskin tarvitsee liikettä toimiakseen kunnolla. Jalkojen verisuonisto tarvitsee lihasten pumppaavaa liikettä toimiakseen. Jos sinulla on urheiluhevonen, toimiva verenkierto on sille todella tärkeä. Ei ainoastaan suorituksen aikana vaan myös loppuvuorokauden ajan varmistamaan kehityksen ja paranemisen.

– Kaikki kudokset sopeutuvat työntekoon. Jos treenaat paljon, luut voimistuvat. Tämä koskee myös muita kudoksia, ligamentteja ja jänteitä. Jos annat niille paljon työtä, ne vahvistuvat.

Michanekin mukaan kaikista tärkein on, että varsa liikkuu kahtena ensimmäisenä elinvuotenaan. Sen jälkeenkin voidaan tehdä paljon sen kestävyyden ja terveyden eteen, muttei enää yhtä paljon.

Liikkumattomuudessa kärsii myös nivelten luita ympäröivä rusto, sillä se saa ravintoaineita nivelnesteestä, joka liikkuu kun nivel liikkuu. Samalla poistuu kuona-aineita. Jos nivel on pitkään paikallaan, rusto alkaa tuhoutua.
Toinen liikkumattomuuden aiheuttama ongelma liittyy ruoansulatukseen. Michanek kertoo tutkimuksesta, jossa selvitettiin hevosklinikalle tulevien, suolikiertymästä kärsivien hevosten taustatietoja. Karsinassa seisominen yli viisinkertaisti riskin suolikiertymille.

– Sanoin ennen, että pihatossa elävillä hevosilla ei koskaan ole ähkyjä, mutta eihän se pidä paikkansa. Meillä on ollut hevosia pihatossa 30 vuotta ja viime vuonna meillä oli ensimmäinen ähky. Sitä siis tapahtuu, mutta se on varsin harvinaista.

Kilpahevosen elimistön pitää saada oppia
Michanek näyttää valokuvaa, jossa kaksi hevosta leikkii aidan yli savisella laitumella.

– Kun hevonen seisoo paikallaan karsinassa sen hermosto ei opi mitään. Nämä hevoset leikkivät liukkaalla pinnalla ja niin ne oppivat pärjäämään liukkaalla. Minusta on myös hyvä, että ne liikkuvat kovalla ja jäätyneellä alustalla. Jokainen karsinassa vietetty tunti vähentää niiden oppimisaikaa.

Michanek puhuu varsinkin sellaisten hevosten puolesta, jotka joutuvat viettämään suurimman osan vuorokaudestaan karsinassa.

– Monet ihmiset päästävät hevosensa ulos aamukuudelta ja tuovat ne sisälle iltakahdeksalta ja tässä on varmasti tarpeeksi ulkona oloa. Mutta jotkut pitävät kilpahevosensa karsinassa 23 tuntia vuorokaudessa. Tämä on hulluutta. Miten ne voisivat olla terveitä? Ihmiset ajattelevat, että kun hevonen tekee raskasta työtä, sen pitää saada levätä, mutta mitä kovempaa työtä hevonen tekee, sitä tärkeämpää sen on saada liikkua paljon vuorokauden muina tunteina.

Hevonen ei ole ihminen

Michanek myöntää 30 vuodenkin jälkeen itse vielä säälivänsä hevosiaan, kun on esimerkiksi sakea lumimyrsky ulkona.

– Ajattelen, että raukat, siellä ne seisovat sisällä värjöttelemässä. Sitten käyn keskellä yötä katsomassa, ja ne lepäävät täysin tyytyväisinä keskellä tarhaa. Hevonen ei ole ihminen: se on kehittynyt pärjäämään erinomaisesti todella kylmissä olosuhteissa. Minulle se olisi kova elämä, hevosille ei.

Michanekin hevosten menestys kilparadoilla puhuu puolestaan.

– Kun eräät ravivalmentajat sanoivat, että kyllähän sinun harrastehevoset voivat asua pihatossa tein yhteenvedon hevostemme tuloksista viiden vuoden ajalta. 118 lähdöstä ne voittivat 25 prosenttia ja jokainen hevonen ansaitsi keskimäärin 14 000 kruunua per lähtö. Kyllä ravihevoset tekevät töitä, mutta risuestelaukkaurheilu on kyllä vielä piirun verran vaativampaa.

Minna Tallberg

Eläintenkouluttaja

Eläintenviikko.fi-sivuston blogikirjoitukset eivät edusta SEYn vaan kirjoittajan tai hänen edustamansa organisaation kantaa.