Vastuullinen hevosen omistaminen perustuu tietoon

Oma hevonen. Monen pitkäaikainen haave. Hevosen ostaminen on aina iso päätös. Päätöksen tuleekin olla tarkkaan punnittu ja sen on perustuttava tietoon eikä haavekuviin tai oletuksiin. Hevonen on iso eläin, jonka omistaminen vaatii paljon osaamista, tilaa, rahaa ja sitoutumista.

Kaikessa harrastamisessa on hevosen hyvinvointi tärkein lähtökohta. Tehtävät päätökset peilataan hevosen hyvinvointiin ja hevosesta huolehtiminen on omistajan velvoite. Omistajan ollessa alaikäinen on hevosesta vastuussa hänen huoltajansa.

Vastuullinen hevosenomistaminen käsittää hevosen hyvinvoinnin näkökulmasta monta asiaa. Jo ennen hevosen hankkimista kannattaa puntaroida tarkkaan, onko sinulla aikaa ja varaa pitää hevosta. Hevosen hankintahinta on yksi kuluerä, mutta pidemmän päälle suurimmat kulut muodostuvat hevosen ylläpidosta: tallivuokra, rehut, kengitykset, vakuutukset, ennakoiva terveydenhuolto ja varusteet maksavat yllättävän paljon. Omistajan on myös varauduttava yllättäviin eläinlääkärikuluihin – elävien eläinten kanssa ne ovat ennemminkin sääntö kuin poikkeus.

Hevonen kannattaa tarkastuttaa eläinlääkärillä ennen ostopäätöstä. Soveltuuhan hevonen varmasti suunniteltuun käyttötarkoitukseen? Myös kauppaan liittyvät asiakirjat ja muut velvoitteet on syytä tehdä huolella. Esimerkkeinä näistä ovat kauppakirja, omistajanvaihdosilmoitus rekisterin pitäjälle ja tarvittaessa hevosen rekisteröinti. Jos olet itse epävarma, kysy ammattilaisilta apua.

Vastuullista hevosenomistamista on myös valita hevosen täysihoitotalli tai valmentaja sillä perusteella, että hevoselle taataan paras mahdollinen hyvinvointi. Myös yritystoimintaan liittyvien velvoitteiden ja esimerkiksi tallin ympäristöasioiden on oltava hoidettu esimerkillisellä ja kestävällä tavalla. Hevosenomistajan tulee aina myös vaatia, että hoito- ja valmennussopimukset tehdään asianmukaisesti kirjallisina. Tällöin asioita mietitään yhdessä tallinpitäjän kanssa ja ne kirjataan ylös. Mahdollisen ristiriitatilanteen sattuessa on helppo tarkastaa, mitä asiasta on yhteisesti sovittu.

Hevosten hyvinvoinnin kannalta yhä kasvava ongelma on hevosten vähäinen liikunta ja liiallinen ruokinta, mikä väistämättä johtaa hevosen lihavuuteen. Mielikuva terveestä ja hyvinvoivasta ihmisestä on urheilullinen henkilö. Jostain syystä mielikuva hyvinvoivasta hevosesta on yleistäen hieman ylipainoinen, hyvin syövä ja rauhallinen yksilö. Hevosen tulee saada elää hevosen elämää. Hevonen on luotu liikkumaan, eikä nykypäivän urbanisoituminen ole muuttanut tätä tosiasiaa miksikään – hevonen tarvitsee liikuntaa myös 2000-luvulla ja hevosenomistajan tehtävä on huolehtia, että hevosella on siihen mahdollisuus.

Eläinsuojelulaki määrää hevosen hoidon minimivaatimukset. Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä ja kivulta. Lain avulla pyritään myös edistämään eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja otettava huomioon sekä fyysiset että lajinmukaiseen käyttäytymiseen liittyvät tarpeet. Hevosia koskevat eläinsuojelusäädökset on koottu Eviran oppaaseen Hevonen – eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna. Myös Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton kilpailusäännöt tähtäävät hevosen hyvinvoinnin varmistamiseen.

Hevosenomistajuus on elämäntapa. Jos epäröit tai olet huolissasi aikatauluistasi tai rahoituksesta, voi olla parasta jättää hevosen hankinta vain unelmaksi. Tällöin voit valita vähemmän sitovan harrastamisen tavan esimerkiksi ratsastuskoulussa tai hankkia osuuden kimppahevosesta.

Hevosesta luopuminen

Hevosesta on huolehdittava ja kannettava vastuu läpi sen elinkaaren. Hevosen omistajan elämäntilanne saattaa ajan kuluessa muuttua, eivätkä aika ja rahat ehkä enää riitäkään oman hevosen pitämiseen. Terveelle ja tehtäväänsä soveltuvalle hevoselle saattaa löytyä uusi koti myynnin tai vuokrauksen kautta. Joskus on tehtävä vaikea päätös hevosen lopettamisesta. Syitä lopettamiseen voi olla monia, esimerkiksi hevosen sairaus, vamma tai sopimattomuus käyttötarkoitukseensa. Vaikka päätös hevosen lopettamisesta tuntuu raskaalta, omistajan täytyy aina pystyä ajattelemaan hevosen parasta. Tukea ja apua lopettamispäätökseen saa eläinlääkäriltä.

Päätöstä lopettamisesta ei hevosen hyvinvoinnin vuoksi saa pitkittää. Hevosen lopetus on suoritettava siten, ettei sille aiheudu tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Eläinlääkäri voi lopettaa hevosen lääkeaineilla tai hevonen voidaan viedä teurastettavaksi. Hevosen voi haudata omalle maalle vain kunnan ympäristönsuojelunviranomaisen luvalla. Myös hevosen tuhkaus on mahdollista.

Hevosen teurastaminen on eettinen vaihtoehto ja vastuullisen hevosenomistajan valinta. Suomessa vuosittain lopetettavista noin 4 000 hevosesta vajaa 1 500 teurastettiin elintarvikekäyttöön vuonna 2015 (37%). Suomeen tuodaan vuosittain lähes 2 miljoonaa kiloa ulkomaista hevosenlihaa. Suurimmat tuontimaat olivat vuonna 2015 Kanada, Ranska, Meksiko ja Argentiina.

Erja Mattila

Hippos ry

Eläintenviikko.fi-sivuston blogikirjoitukset eivät edusta SEYn vaan kirjoittajan tai hänen edustamansa organisaation kantaa.